Ranskassa 1940-luvulla syntynyt runouden tyylisuunta, jossa leikitään kirjaimilla (ransk. lettre) ja äännearvoilla näennäisen mielivaltaisesti. Lettristit pitävät runouden tärkeimpinä ainesosina äänteitä ja pyrkivät irtautumaan sanojen merkityksistä sekä korostamaan äänteistä muodostuvaa melodisuutta.
Description